Kilometrejä kertyy, kun matkataan Suomea lähes päästä päähän. Mitä tahansa voi tapahtua reissun päällä, olimmepa miten varovaisia tahansa. Emme nimittäin matkustele siellä yksinämme.

 Jyväskylän kohdalla arkiaamun liikenteessä tukka nousi pystyyn yhden autoilijan kaistan vaihdosta. Olipa varsinainen kamikaze, vasemmalta oikealle kolmen kaistan leveydeltä, hups hei.

Matkanaikuisilla tauoilla pohdimme entisajan menoa, erilaisia kuppiloita ja ruokapaikkoja oli joka pitäjässä. Niissä tarjottiin paikallisia makuja, paikallisten tekijöiden loihtimina. Nyt saamme ABC-ketjua paikassa kuin paikassa, samanmakuista ruokaa Dallaspullineen pitäjään katsomatta. Entäs sitten ruokakaupat? Vaasan Vaasan leipää, vain harvoin jotain paikallista löytyy.

Matka taittuu ja nopeusrajoituksia on yhtenään, 100 – 80 – 60 – 80 – 60 jne… ja jokaisessa välissä, missä nopeus vaihtuu 80 –60 on tölkkipoliisi valmiina odottamassa. Tämä 150 metrin välein vaihtuva nopeusrajoitus antaa mielikuvitukselleni hieman liian vapaat rajat… Pitkällä taipaleella tämä nytkyttely on jotenkin hupaisaa, olisi sitten se 60 kunnon pätkän, ei hiilestäisi tuo veivaaminen.

Pohjoisemmassa, poronhoitoalueella, oli ajeltu tienvieriä ainakin kymmenen metrin leveydeltä ja pusikot puuttuivat. Näkyvyyttä oli hyvin ja tuntui sen myötä hyvinkin turvalliselta. Tätä perkausmallia voisi käyttää, hirviähän on meidän tienvarsipuskissamme.

Olimme arkena liikkeellä ja matkalla oli paljon eläkeläisiä. Ihania pariskuntia, yhteisiä vaellusvuosia takana kymmeniä. Nyt heidän oli pakko liikkua linja-autoilla iän ym syiden vuoksi. Muistoja kiertailivat tauoillaan, eikä niitä voinut välttyä kuulemasta. Eräs pariskunta jäi muuten mieleemme, koska olivat omalla autollaan liikkeellä… toivottavasti vielä tämä vuosi sujuu papalta vanhasta muistista. Heidän lähtönsä hotellin pihan parkkiruudusta jäi mieleen, lapin taika voisi seurata heitä varjellen.

Tämä syksy on lämpöisempi kuin aikoihin. Terminen kesä kuulemma jatkuu. Maaruskaa näkyy vain siellä täällä, jotenkin on vielä kesäinen olo lämpötilakin jotain muuta kuin mitä ennen täällä näihin aikoihin.

Sopuleita on paljon ja bongasin niitä tuolta lähimetsiköstä useita. Katsokaa Yuo tubesta muutama video vihaisesta sopulista, onpas äkäinen otus noin pieneksi.

Matka jatkuu jäämerelle päin…