Ulkoistettu käytöksen opettelu
Kuluneen viidentoista vuoden aikana oppilaat kouluissa ovat välttyneet käytöksen arvioinnilta. Tämä arvion puute on näkynyt varmasti oppitunneilla, joilla käyttäytyminen on riistäytynyt oppilailta mullilauman tasolle. Käytösnumeron arvioinnin puuttuessa, ei millään kyetä laumaa kaitsemaan. Vanhemmat ovat ulkoistaneet tapakasvatuksen ja käytösopin sekä lisänneet omaan toimintaansa vielä opettajien uhkailun, olemme saanneet näitten vuosien kasvatteina melkoisen paketin työelämään.
Eipä siis ole kummoinenkaan ihme, että ammattioppilaitokset yrittävät saada oppilaiden harjoittelujaksoille mukaan työelämän pelisäännöt- opetusta harjoittelupaikan suorittamana. Siinä sitä sitten toisinaan ihmetellään asioita, kun ei aikaisemminkaan kukaan ole mihinkään puuttunut. Tarvetta kyllä olisi ollut.
Käytösnumeron ollessa kaikilla lähtökohtaisesti se puhdas kymppi, se toimi aikoinaan mielestäni hienosti… numeron alenema puolestaan aiheutti kaikenlaista kiemurtelua. Ehkä se alenema kertoisi tulevalle työnantajallekin jotain osviittaa siitä mitä olisi luvassa, jos.. Turha antaa valtaa luulolle, että mukulien hormoonimyrskyt tasoittuisivat jättämällä käytöksen arvioimatta. Päinvastoin?
Moro Virpi!
Olin tiistai-iltana kuuntelemassa kuntaministeri Tölliä. Hän puhui monestakin asiasta, mutta yksi etenkin jäi mieleen eli elämän hallinta.
Ehdotin, olisiko yksilöiden elämän hallinnan heikkenemiseen syynä maassamuutto ja siitä johtuva juurettomuus. Kuitenkin aina on muutettu työn, opiskelun, puolison tai muun syyn takia.
Kotimatkalla mietiskelin, olemmeko tulleet luoneeksi kaikkine hyvää tarkoittavine lakinemme systeemivirheen, joka edesauttaa nuorten ihmisten syrjäytymiseen. Joku käytösnumeron poistaminen voi olla sellainen. Subjektiivinen päivähoito saattaa olla syy. Hollannissa lapset ovat kotona neljän vanhaksi ja menevät sitten kouluun. Ensimmäiset vuodet ovat kuin esikoulu meillä, mutta osa oppii lukemaan ja laskemaan aikaisemmin kuin meillä. Käyttäytyminen opitaan kotona.
Yksi lapsistani on syntynyt v. -87, ja tutkimuksen mukaan tuolla ikäluokalla joka neljännellä on rikosmerkintä. Mielenterveysongelmia on paljon, ja se yllä mainittu elämän hallinta on kateissa. Rahan puutteeseen on turha vedota, jos kasvatus ja rakkaus kotona on jäänyt vähiin.
Hiihdellään t. Hessu K.
Hiihdellään hankia hiljakseen!
Niinhän se on, vanhemmuuteen kuuluu se ”ikävä puolikin”, kasvattajana toimiminen, ei hyvänä kaverina olo. Jospa tästä tilanteesta olisi jotain opittavaa?
Alamäki on yleensä aina helpompaa, vaikka hiihtäessä, eikös niin?
Viikonloppua toivotellen,
Virpi