Maatalouslomittajista lähihoitajia?
Kahvihuoneen pöydälle kertyy yleensä kaikenlaista serpaa, jota siinä kahvinjuonnin lomassa ohimennen selailee. Välinpitämätön selailunalku tuotti huikaisevan kokemuksen! Löysin ilm. Keskisuomalaisesta tulostetun artikkelin yllämainitulla otsikolla maatalouslomittajan toimenkuvan muutoksesta.
Jokaisella lienee jonkinlainen käsitys maatalouslomittajien pätkitystä työpäivästä – varhaisesta aamurupeamasta ja iltakierrosta tuotantoeläinten rytmin mukaan. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen apulaisjohtajan mielestä lomittajia voitaisiin kouluttaa lähihoitajiksi, jolloin heistä tulisi vanhusten auttajia esim. siivouksessa, kaupassakäynnissä ja lumenluonnissa. Kuntien kotipalvelussa henkilökuntaa on vähän eivätkä he auta näissä em. puuhissa. Tällä syntyvällä uudistuksella tulisi lomittajalle täysi työpäivä ja sitä kautta nykyistä korkeampi palkka.
Peruspalveluministeri Risikko kannattaa tätä esitystä. Hänen mukaansa lomittajilla on aikaa hoitaa vanhusten tarpeita nykyisen työnsä lomassa, tai hän uskoo aikaa löytyvän.
Artikkeli jatkui aikaisemmilla samansuuntaisilla ajatuksilla, koulutushankkeen rahoitussuunnitelmilla sekä yhden maatalouslomittajan mielipiteellä. Haastateltu ilmoitti kantanaan, ettei ainakaan hän olisi valmis ottamaan lisätöitä, ettei kaikkea jaksaisi. Ymmärrän sen hyvin, miten aamu- ja iltanavetan väliin buukattu vanhusten auttelu sopii normaaliin työaikaan? Ei kait yksi ihminen voi tätä kuviota pyörittää?
Mietityttää kovin, onko se nimike pakko olla lähihoitaja, jos toimenkuva on lumenluontia, kaupassakäyntiä tai siivousta. Eikö joku kylätalonmies (nainen) olisi oikeampi nimi? Ihmettelen, ettei lähihoitajien liitto, Super, puuttunut tähän. Edellä mainituista puuhista selviää kyllä ilman pohjakoulutustakin maalaisjärjellä, mutta jos niitä vanhustenhoidon hommia sinne kentälle jatkuvasti lisätään, on varmaa, että maatalous-lähihoitajat (juuri ammattinimikkeensä vuoksi) saavat lääkehoidon, säärihaavojen hoidon ja vaikka mitä lisäksi. Uskon vielä senkin, ettei työnantaja parka oikein ole perillä, mitä lähihoitaja-nimikkeellä olevat ihmiset sitten lopun perin osaavat/ tai saavat tehdä. Ennen kaikkea: vanhuksiako voi hoitaa kuka tahansa, millä tahansa koulutuksella!
Artikkelissa oli vielä hupaisa äänestys lukijoille siitä soveltuuko maatalouslomittaja lähihoitajaksi! Ääniä oli annettu 1281. Kyllä- ääniä 34% ja vastaan äänesti 66%. Soveltuuko sitten paremmin joku muu entinen ammatti?
Terve Virpi!
Tätä on Kepussa ja Kuntaliitossakin mietitty! Onko joka virkaan oltava pätevyys, vaikka se olisi osa-aikainen? Esim. postinkantajat ja koulutaksit voisivat seurata haja-asutusalueilla vanhusten viriliteettiä, eli käydäänkö ulkona moneen päivään. Ongelma on polttava syvällä maaseudulla, mutta on vanhuksia ollut kuolleena kaupungeissakin pitkiä aikoja, vaikka joillain olisi pitänyt raksuttaa. Tästä seuraamisesta pitää tietenkin saada taloudellinen korvaus. Vanhusten pärjäämistä on kaikkien seurattava, mutta yhteiskunta on mennyt sellaiseksi, ettei lähimmäisistä välitetä.
Tsemppiä t. Hessu K.
Hei Virpi,
Ajattelen Heikin tavoin, että meidän on syytä kehittää toimivia uusia ratkaisuja. Esimerkiksi Hattulassa kotipalvelu voi ajaa kymmeniä kilometrejä yhden asiakkaan vuoksi. Taloudellisesti olisi järkevää ostaa palvelu naapurilta, jolla olisi siihen pätevyys.
Miten voisimme kehittää tällaista moni ammatillisuutta? Saattaa olla että maatalouslomittaja ei ole paras vaihtoehto, mutta kouluttamalla voidaan ihmisten osaamista nostaa ja antaa heille mandaatti uusiin työtehtäviin. Useat tahot hyötyisivät tällaisesta toiminnasta. Varmaan tällaiselle uudelle toimintamallille löytyy vastustajia, mutta eiköhän yhdessä etsimällä ongelmiin löydy ratkaisutkin.
Terv. Kari V.
Ps. Iltapäivällä on perusturvalautakunnan budjettikokous. Täytyy ottaa siellä idea esille.
Tervehdys kommentaattoreille!
Tätä mallia voi toki jalostaa toimivaksi, maaseudulla vanhukset tarvitsevat apua ja tukea – kuten kaupungissakin. Heitä voi jossain määrin autella maallikkojäsenetkin, mutta ”hoitaja”-nimike lupaa jotain muuta kuin esimerkissä ollutta lumenluontia. Palkkapolitiikka on toinen asia, ammattinimikkeellä sitä maksetaan tietty summa ja ”itseväitelleenä” saa pyytää mitä kehtaa. Jos on ammatinharjoittajana siihen liittyy vastuu ja seurantaakin on. Ikäihminen itse ei välttämättä ole aina turvassa hoidossakaan.
Kehitellään ideaa!
t. Virpi
Kyllähän sitä ihmisiä voidaan aina kouluttaa muihin hommiin, mutta tuolle OTO hoitamiselle en kyllä lämpene. Tai voisihan se olla alkuun virkistävääkin kun sen tylsän työpäivän sijaan aamulla töihinlähtiessä ei tietäisi joutuuko tänään elvyttämään, etsimään kadonnut vanhusta, siivoamaan vai jakamaan sitä postia tai ajamaan taksia. Pitäisi sitä olla sen verran uskallusta, että uskallettaisiin tarttua niihin ongelmien syihin, eikä viritellä tälläisiä jeesusteippipatentteja jälkihoidoksi. Jos vanhus ei pärjää omin voimin siellä jumalan selän takana niin muuttakoon lähemmäksi palveluja joko omin tai läheisten voimin tai kunnan avustamana niin silloin se asianmukaisen koulutuksen saanut ammattilainen ehtisi hoitaa saman päivän aikana monen vanhuksen asiat eikä työaika kuluisi pitkin perämettiä ajelemiseen.
Heippa Pimu!
Ongelma on hieman laajempi. Ristijärvellä, esimerkiksi, tuolla Kainuun takana, alkaa olla vanhuksia 30 %:a koko pitäjän väestöstä. Mihin heidät sieltä kiikutetaan, Lammilleko?
Kylttyyristä olen muuten kanssasi samaa mieltä!
Heikunkeikun t. Hessu K.
Ongelma on tosiaan laajempi, lähes koko Suomen laajuinen. Mutta kai ne vanhukset siellä Ristijärvelläkin voitaisiin asuttaa siihen kirkonkylälle eikä pitkin pitäjää?
Terve Pimu!
Vanhusongelma on taloudellista laatua. Lähitulevaisuudessa koko Kainuu menee yhteen, jonka keskus on Sotkamo. Sielläkin kuulemma kasvua on vain hautausmaalla. Demarit sanovat, että pitää keskittää. Pitääkö kaikkien asua Etelä-Suomessa, että vanhukset hoidetaan hyvin? Hämeenlinnan talousarvion mukaaan vastaus on kielteinen. Ei täälläkään kyetä hoitamaan vanhuksia säällisesti.
Minun ideani on, että suomalaisesta vanhainkodista tehdään vientituote. Roudataan yli 80-kymppisiä japanilaisia hoitajineen tänne, ja otetaan sen verran hintaa, että omat vanhukset tulevat hoidettua.
Ihmetellään t. Hessu K.
Hei!
Ikäihmisillä saattaa olla koko eletty elämä muistoineen siellä jossakin kaukana valokylän ytimestä. On niin vaikea luopua ja muuttaa kerrostaloon, jossa tämä ihminen olisi yksin edelleen omassa pikku lokerossaan. Tosin paremmin kontrolloitavissa. Siinä vaan ongelma tulee, ellei kyseinen ihminen sitä itse halua tai ymmärrä haluta. Ei auta päättäjien visiot paremmasta tulevaisuudesta silloin.
Läheisiä ei aina ole, tai eivät välitä, viranomaisetkaan eivät aina tiedä kylän perillä itsekseen asuvasta ikäihmisestä. Tai vaikka tiedettäisiin, ei välitetä- tiedän sellaisenkin tapauksen. Katsotaan nyt, kuinka muori pärjää parinkymmenen kissansa kanssa.
Apua tarvitsevia perämettäläisiä on nuoremmissakin ihmisissä. Mihin laitetaan liikenneonnettomuudessa loukkaantuneet, alkoholidementikot, masentuneet aikuiset, parkinssonpotilaat, MS-tautia sairastavat….
Mielenkiinnolla odotan tapahtuvia muutoksia!
t. Virpi
Hellou!
Näin maatalouslomittajana kommentoisin omalta kohdaltani sen verran että en ottaisi oman työni lisäksi enää mitään lisähommia. En yksinkertaisesti jaksaisi, välillä tekee nytkin tiukkaa. Ok-talossa asuvalla on aina kotihommia ja niitä täytyy tehdä päivällä töiden välissä.
Myös omat vanhempani ovat ikääntyviä ja pyrin auttamaan heitä tarpeen mukaan. Sitten aikanaan olen valmis huolehtimaan heistä täyspäiväisesti ja loppuun asti, vaikka se tarkoittaakin tulojen romahtamista.
Jos omaishoitajien palkkaus olisi kohdallaan, olisivatko nämä vanhustenhoito ym. ongelmatkin pienempiä?
Näin pohtii yksinkertainen maalainen, tiedä sitten… Mutta kauhunsekaisin tuntein odotan sitä kun suuri ikäluokka vanhenee, kuka heidät kaikki todella hoitaa…
Siihenhän ne suomalaisilta kerätyt isot määrät veroeuroja kuluu kun palveluita yritetään saattaa jokaisen ihmisen ulottuville joka puolelle tätä 330 000 neliökilometrin laajuista valtakuntaa. Kuinkahan paljon paremmat palvelut niillä euroilla pystyttäisiin kustantamaan jos suomalaiset asuisivat vähän tiiviimmin Etelä-Suomessa? Tai kuinkahan paljon rahaa säästyisi jos nykyinen palvelutaso kustannettaisiin vain puoleen valtakuntaan?
Niinpä niin. Osa meistä hoitelee tulevaisuudessa omia vanhempiaan, kuin lapsiaan ennen vanhaan…
Omien vanhempien hoidosta ei ole ennakkoon tietoa miten se pelittää…
Ymmärrään hyvin, ettei maatalouslomittaja jaksa eikä voi hoidella kylän ikäihmisiä työnsä ohella, jonkun muun pitää hoitaa- mutta kuka tai mikä se taho on!
Suomi on iso ja harvaan asuttu maa, näinhän meitä on opetettu. Toivoisin kovin, ettei se hoitaminen osu harvan ja valittuun osaan kansasta…
t. Virpi