Saunan taakse vai pilleri?
Kirjoitin jokunen aika sitten vanhusten olosta ongelmana, kysyen, onko lopullinen paikka saunan takana. Nyt Kaari Utrio pisti iltapäivälehdessä paremmaksi! Rouva historiankirjailija ehdotti kaikille yli 70 vuotiaille ”unipilleriä”. Tällä ajatuksella tulisi korjatuksi koko vanhusten hoito ja hoitajapula. Historiaa tutkineena hän ilmeisesti ajattelee tuon 70 vuotta riittävän eliniäksi nykypäivän ihmiselle.
Hän itse ei halua laitoshoitoon, eikä miniöidensä hoitoon, toiveena kuolla saappaat jalassa. Arvelee olevansa kykenevä listimään itsensä oitis, jos hoitokodit häämöttävät.
Entäpä sitten jos rouva kirjailija sairastuukin sen luontoisesti, ettei kykene tätä pilleriä ottamaan? Kukapa se sitten suuhun laittaisi, lakiakin pitäisi rustata johonkin suuntaan. Entä, jos alkaakin kaduttaa! Halu nähdä vaikka miniä mummuna ja pitäisikin listiä itsensä juuri sillä vuosikymmenellä. Olen nähnyt niin monta ikäihmistä, että uskallan epäillä kelkan kääntyvän toisinaan odottamattomalla hetkellä. Pitäisikö kehitellä katumuspilleri, jos vaikka vartin sisään tuleekin toisiin mietteisiin?
Olen sitä mieltä, että kehitetään tätä vanhusten hoitoa ja hoitamiskultuuria oikein tosissaan ja jätetään nämä pilleriasiat. Saattaapi tulla kiusauskin taas jollekin ja tehtävää suoritetaan jo kuusissakymmenissä olevalle, ihan vaan perinnön toivossa.
Kiitos, Virpi!
Olen kanssasi täsmälleen samaa mieltä.
Kun koko maan kaikissa lehdissä, sekä artikkeleissa, että yleisönosastoilla pohditaan kuumeisesti vanhustenhoidon saattamista inhimilliseksi ja vaaditaan lakia myös vanhusten turvaksi, niin siihen saumaanhan tämä kirjailijan Utrion tappotuomioisku sopiikin kuin nyrkki silmään.
Kuvottavan mauton mainoskampanja!
En onneksi ole koskaan lukenut yhtään Utrion kirjaa, eikä tämä todella vakavalla asialla kekkulointi ainakaan minua houkuta lukemaan seuraavakaan.
Kaari Utrion tekstiä lukiessani alkoi puistattaa. Jos joku toinen päättäisi tuollaisen ”unipillerin” antamisesta vanhukselle, niin kyseessä olisi murha.
Jos taas vanhus itse pyytäisi kuoleman pilleriä, niin pitäisi kaikkien hälytyskellojen soida. Miksi vanhus kokee olevansa niin turha, tarpeeton ja yksinäinen, ettei hänellä ole mitään syytä elää?
Vanhusten asioita ei ratkaista pillereillä, vaan välittämisellä, hoivaamisella ja ihmisarvoisella kohtelulla. Siihen tarvitaan myös rahaa – ja arvomaailmamme muutosta.
Hei haloo!
Utrion heitto ja hyvä niin!
Vanhustenhoito on Suomessa todella kriisissä ja Katri halusi herättää keskustelua ja sai sen aikaan; joten jotakin pitäisi tehdä, mutta mitä??
Kuka päättää rahavirroista?Eduskunta&kunnan hallitus??Kuka äänestää päättäjät??Olisiko meillä jokaisella peiliin katsomisen aihetta!??
t.lulu
Kiitos kommenteista!
Tästä vanhustenhoidon ”ropleemista” on tulut muoti-ilmiö, kaikki haluavat siitä olla jotain mieltä… mutta asia ei etene. Vanhukset ovat kuin kapula rattaissa. Hoitopaikat pullistelevat, ei ole resursseja, omaiset uupuvat, tukiviidakkoa rakennellaan – huonolla menestyksellä.
Hoitamieni vanhusten repliikki on joskus ollut ” olemme ylijäämäkamaa”, tämä on mielestäni hyvin murheellista kuultavaa. Se ikäpolvi, joka todella loi hyvinvointimme, niisti nenämme ja pyyhki peppumme, on nyt itse avun tarpeessa – eikä meistä löydy ”miestä” velkojamme maksamaan. Hävytöntä.
Kun kaikesta on aina pulaa, tingitään luonnollisesti siitä, mistä vähiten tulee purnausta- vanhuksien hoidosta. He eivät nouse enää barrikaadeille, eivätkä köytä ketjuilla itseään eduskuntatalon pylväisiin…he eivät ole tottuneet vaatimaan, vaikka heillä vaatimiseen olisikin oikeus.
En anna periksi, ikäihmisiä on puolustettava. Minäkin näet vanhenen – joka päivä!
t. Virpi koo
Pasilan konepajalla jossa elämäntyöni tein keskusteltiin aina kovasti monista kysymyksistä.
Yksi muistui mieleeni kun näitä lueskelin.
Saaren Vesa aikoinaan esitti, jotta kaikilta kun täyttää 50 vuotta otetaan äänestysoikeus pois kaikissa vaaleissa.
Perusteli hän tätä jotta sen ikäiset on menneen ajan ajatuksilla varustettuja kehityksen jarruttajia uusien tuulien on päästävä puhaltamaan.
Ei jarruja tarvitse detetoida.
Niinpä niin, Erkki!
Uusia kehityksen tuulia odotellessa… mitäpä tietää elämästä nuori kehityksen suorittaja? Uusia suunnitelmia voi aina luoda, mutta jos arvot yhteiskunnassa ovat jossakin muualla, ei ne suunnitelmatkaan etene.
Vaikka asia on vakava, niin aina löytyy jotain muutakin:
Kaksi vanhaa miestä jutteli:
– Kuule,vanhenemisessa on yksi hyväkin puoli.
– No, mikä?
– Nuoruuteni aikaiset pelot ovat poistuneet.
– ??
– No, että kuolisin nuorena.
Hei Virpi!
Olen kuunnellut tätä pillerijuttua radiosta, koska iltapäivälehtiä en juuri lue.
En pidä syntinä, jos joku päättää päättää päivänsä harkintansa mukaan, mutta ei ole eettisesti oikein tyrkyttää kenellekään itsemurhaa. Jos aloitetaan vanhuksista, seuraavana ovat vammaiset, rikolliset jne, jäljelle eivät jää kuin pyövelit.
Yhteiskunnallinen keskustelu alkaa muuttua oudoksi.
Hyvää syksyn jatkoa t. Hessu K.
Terve Heikki ja muut!
Satuin myös kuulemaan ap. Sirkka-Liisa Kivelän ja Kaari Utrion haastattelut Radio Suomesta.
Kaari Utrio puolusteli kirjoitustaan satiiriksi, jolla hän halusi herättää keskustelua vanhusten hoidosta.
Sirkka-Liisa Kivelä tähdensi lopuksi,
Suomessa on eutanasia kielletty.
Minusta on hyvä,
vihdoinkin tuuletetaan näin reippaasti vanhusasialla.
Tietty, että ylilyöntejä ko löylyssä tulee.
Pääasiahan tässä on,
että poliitikkojen on pakko nyt tehdä jotakin omien vaalilupaustensa kattamiseksi.
He alkavat laskea yhteen,
ehkä kahteenkin,
jotta käypi äänestäjäkato,
kun on niin moni nyt äänessä vanhusten puolesta.
Ikärasismi on vihdoinkin päivitetty.
T. Riitta
Ehtoinen terve kaikille!
Toivottavasti tämä ”pöyhäisy” vanhustenhoidon suhteen tuottaa jotain tulostakin. Tuntuu edellisen kuohahduksen jälkeen, että tomun laskeuduttua oltiin samoissa lähtökuopissa.
Täällä ei ole rahakirstun vartijoita, eikä lainlaatijoita näkynyt lukijoina? Missä lie piileksivät…nyt olisi tarvis toimeen tarttua!
t. Virpi koo
Moikku Virpi koo!
Luettu on myös lainlaatioiden taholta.
Sain meilin..
toivotaan, toivotaan ja toivotaan!
T. Riitta