Puutarhaunelmia

Kulkiessani kesäkodilta keskustaan ohittelen muutamia pellonsyrjiä, joissa on tällä hetkellä upeat kukinnot ”poksautuskukkia”. Kyseessä on kirosanaksi muuttunut balsami, joka ampuu siemeniä koko valtakunnan täyteen, Mihin ei siemen lennä, sinne sen vie linnut ja hiiret.

Muitakin on pahoiksi lajeiksi lueteltu, on ukonputkea, ruusua ja villejä lupiineja…nämä kun eivät ole meidän alkuperäiskasvejamme ja saavat siis lähteä. Ukonputkesta en välitä sen ”käyttäytymisen vuoksi”, mutta ne muut.

Torjun nimittäin omalta tontiltani jatkuvasti pois näitä kotimaisia ”perennoita”, nokkosia ja pujoja, joiden hävittäminen on paljon noita edellisiä työllistävämpiä hommia. Nokkonen iskee siemenineen vielä lapsenlapsillenikin ja minä saan taistella juurien kanssa hamaan loppuuni, pujot leviävät ja aiheuttavat vaikka mitä ongelmia astmaatikoille. Poksautus lähtee nyhtämällä, eikä ole juuriversoja… Tästä on kokemusta, naapurista valuu tontillemme vaaleanpunainen kukkameri.

Siinä missä kasvaa korea ”poksautuskukka” ei ole nokkosta näkynyt. Totta puhuen näkemäni navetantaus on paljon kauniimpi näin kuin nokkospuskilla varustettuna.

Entäs maantienlaidat? Onkos ne pajupuskat sitten kauniimpia? Miten puutarhat itsessään, onkohan siellä kytemässä joku uusi epidemia, joka voittaa jopa ”poksautuksen”?

 

 

 

Jätä kommentti

css.php