Korvaani on särähdellyt viime aikoina tällaiset liittimet kuten ”niinku”, joka mediassa putkahtelee mielestäni fiksujenkin ihmisten puheen välillä ärsyttävästi toistuen. Niinku usein ja sitten niinku välillä liittäen joitakin juttuja toisiinsa.

”Aikuisten oikeesti” toimii mukavasti vakuuttavana elementtinä. Teemme projektia ”aikuisten oikeesti” asiaamme uskoen…lapsenmielisesti uskoen saattaisi olla vähemmän estoja ja ennakkoluuloja? Kun asia sitten on ”aikuisten oikeesti”, se on takuulla tosi. Projektin vastuuhenkilön suusta varsin vakuuttavaa.

”Värimaailma” saa minut hepuliin! Miten ihanasti se toimiikaan sisustusohjelmissa, värimaailma joka jatkuu sinne ja tänne! Parilla kivellä ja vanhalla huussin ovella saa ”värimaailman” auki kuka tahansa, se on opittu nyt.

”Sitku” ja ”mutku” ovat tietysti jo vanhoja juttuja, mutta kertaamisen arvoisia asioita. Toista hokee eläkeaikoja odotteleva, toista murkku viemättömän roskapussin vieressä.

Työpuhelimeen vastatessa ”Ööt” ovat tuskallisia henkilöitä, yleensä miespuolisia. Heillä asiaan pääsy kestää jokseenkin (niinku) kauan. ”Ööö-olenkohan -ööö-nyt-ööö oikeassa–ööööööö-paikassa-ööö”…?

Mihin sitten laittaa pilkun ja pisteen, kun on tottunut tekstiviesteihin? Saamani vinkin mukaan siihen kohtaan, missä puhekielessä vilahtaa v-alkuinen sana – kohdilleen menee, kuulemma.

Sitten lopuksi koko operaattorini ”paina nappia se ja odota, kaikki asiakaspalvelijamme ovat varattuina”- mantra, siinä sitä kypsyy odotellessa. MISSÄ OVAT OIKEAT ELÄVÄT IHMISET ASIAKASPALVELUSTA!! (”APUVA-APUVA-APUVA”…)